February 8, 2023
Me pyrimme kohti onnellisuutta, joka on aina tulevaisuudessa. Me pyrimme elämään tulevaisuuden vuoksi tai tulevaisuuden haavekuvan varassa. Me pyrimme näkemään tulevaisuuden valoisana ja hyvänä.
Kun tulevaisuus näyttää hyvältä, koemme olevamme tasapainossa ajan kanssa. Nykyhetki on silloin alusta tulevaisuutta varten ja merkitsee ponnahduslautaa tai reittiä tulevaisuuteen. Pyrkimys onnelliseen tulevaisuuteen motivoi toimintaamme nykyhetkessä. Siten toiminta nykyhetkessä luo onnellisuutta nykyhetkeen, vaikka toiminta olisi ainoastaan haaveen toteutumisen tekemistä mahdolliseksi.
Jos tulevaisuus näyttää valoisalta, voimme kokea levollisuutta ja riemua. Meillä on tarmokkuutta toimintaan, joka vie meitä hyvää tulevaisuutta kohti. Toiminta hyvän tulevaisuuden saavuttamiseksi luo onnellisuutta nykyhetkeen, vaikka päämääränä onkin onnellisuus tulevaisuudessa.
Onnellisuutta nykyhetkessä tarjoavat myös taiteet. Taiteenlajeissa on kuitenkin eroja. Toiset taiteet ovat aikasidonnaisia ja toiset ajasta riippumattomia. Aikasidonnaisia taiteita ovat elokuva ja musiikki. Ajasta riippumattomia taiteita ovat kirjallisuus, maalaustaide ja valokuva.
Elokuva ja musiikki taidemuotoina perustuvat nykyhetkessä kuluvaan aikaan. Ne koetaan preesensissä. Kun muusikko esittää musiikkia yleisölle, niin hän toteuttaa teoksen nykyhetkessä ja yleisö kokee musiikin nykyhetkessä. Myös elokuvan katsominen tapahtuu nykyhetkessä. Elokuvan tekeminen kuitenkin perustuu aikaan oikeastaan vain silloin, kun kamera kuvauspaikalla käy ja näyttelijät näyttelevät. Muilta osin elokuvan tekeminen ei ole aikaan sidottua, vaikka sen katsominen onkin.
Kun näemme hyvän elokuvan tai kuuntelemme mieluisaa musiikkia, niin kyseinen taideteos syrjäyttää teoksen ulkopuolisen ajan ja sitoo meidät katsojana tai kuulijana sen teoksen aikaan. Teoksen kokemuksellinen aika on vahvempi kuin “arkinen aika”. Taideteos täyttää ajan, joka muutoin olisi tulevaisuuden rakentamiseen käytettyä aikaa. Elokuva ja musiikki syrjäyttävät ihmismielen liitoksen nykyhetkeen siten, ettei nykyhetki taiteen kokemuksen hetkellä koostu ihmisen oman tulevaisuuden rakentamisesta, vaan taideteos “varastaa” yleisön ajan.
Me voimme jopa maksaa elokuvan tai konsertin pääsylipusta rahaa, jotta teos varastaisi meiltä jonkin sovitun ajan. Tarvitsemme voimaannuttavia elämyksiä taiteesta, koska joskus, ehkä liiankin usein, oman onnellisen tulevaisuutemme rakentaminen vie kaiken ajan!
Elokuva ja musiikki rikkovat riippuvaisuuttamme tulevaisuudesta. Ne antavat meille loman tuosta riippuvuussuhteesta ja siten tarjoavat meille tilapäisen irtaantumisen onnellisuuden tavoitteluun nykyhetkessä käytetystä ajasta.
Elokuva ja musiikki lohduttavat, riemastuttavat tai voimaannuttavat meitä, koska voimme niiden vuoksi päästä irtautumaan siitä ponnistelusta, jota onnellisen tulevaisuuden tavoittelu voi olla. Elokuva ja musiikki konkretisoivat nykyhetken. Me nautimme siitä.
Back to Writings menu